1. Uutisseuranta

Twitter on uutisseurantatyökalu parhaasta päästä. Voit seurata uutisia monesta eri lähteestä. Uutisseurannan voi jakaa kahteen osaan, yleiseen ja passiivisen sekä tapahtumakohtaiseen ja aktiiviseen.

a) Yleinen - passiivinen
Twitterissä toimii liuta tuttuja uutistoimijoita. Tällaisia ovat perinteiset mediatalot sekä uutistoimistot. Mediatalojen päivityksiä voi seurata Twitterissä aivan kuten uutisia Amppareissa. Alla esimerkki muutaman ison uutistoimijan Twitter-päivityksistä. Osaa tileistä ylläpidetään käsipelillä - eli joku kirjoittaa ja lähettää ne käsin toimituksesta - ja osa toimii automaattisesti poimien uutiset esimerkiksi RSS-syötteistä. Käsipeliversio on vaihtoehdoista parempi.

Tässä mediataloja...

...ja tässä uutistoimistoja.

Seurattavien listaa ei kannata kuitenkaan tukkia mediataloilla. Perinteiset mediatalot työntävät tavaraa kohtalaiseen tiiviiseen tahtiin, mikä tukkii helposti oman näkymän. Mediatalot kannattaa sen sijaan sijoittaa listoille, joita voit lukea silloin kun siihen on aikaa ja tarvetta. Alla muutama hyödyllinen lista (päivitän listoja myöhemmin lisää, jos muistan).

- Suomalaisia toimittajia
- Suomalaisia mediataloja
- Suomalaisia poliitikkoja

 

b) Tapahtumakohtainen - aktiivinen

Kun jotain tapahtuu, uutistapahtumia voi myös alkaa täsmäseurata. Tätä varten Twitteriin on luotu #-kanavat, joihin tietyn aiheen tai asian twiittejä kerääntyy. Esimerkiksi Anders Behring Breivikin oikeudenkäyntiä tai Syyrian pommituksia Homsissa voi seurata kanavilta #Breivik ja #Homs. Yle Uutiset Suora linja -ohjelman tekemistä voi seurata kanavalla #suoralinja ja A-studio: Stream kertoo tekemisestään kanavalla #a_stream. Jotta saat oman twiittisi kyseiselle kanavalle, merkkaa twiittiisi sen kanavan nimi, johon twiittisi haluat ilmestyvän - ja eteen #-merkki.

c) Aktiiviset kansalaiset ja bloggaajat
Toimittajana olisin kiinnostunut myös muista kuin työnsä puolesta twiittaavista. Hyviä ja aktiivisia twiittaajia on työlästä löytää, heihin törmää usein muiden suosittelemana tai isojen uutistapahtumien yhteydessä. Aktiiviset kansalaiset ja bloggaajat ovat Twitterin suola ja sokeri, joten heitä kannattaa ehdottomasti seurata.

2. Live-raportointi

Sen lisäksi, että Twitterin sisältövirtaa vain seuraa (passiivisesti tai aktiivisesti), sinne voi alkaa tuottaa itsekin sisältöä. Live-tweettaaminen on selkeä tapa tuottaa lisäarvoa omille seuraajille tai olemassaoleville kanaville. Live-raportointi Twitterin kautta on luontevaa esimerkiksi oikeudenkäynneistä, onnettomuustilanteista sekä tiedotustilaisuuksista - paikoista, joihin vain sinä (tai harvat) pääsevät. Sen lisäksi, että palvelet live-raportoinnilla Twitter-yleisöäsi, se toimii mainiona tapana välittää tietoa tapahtumapaikalta omaan toimitukseen.

Allaolevasta kuvasta näet, miten Helsingin sanomien toimittaja Anna-Liina Kauhanen (@AL_Kauhanen) live-raportoi Breivik-oikeudenkäyntiä Twitterissä.

3. Keskustelu

Kuten olen aiemmissa yhteyksissä todennut, sosiaalinen media, ja siksipä myös Twitter, on ennen kaikkea keskustelua. Ei yksisuuntaista viestintää meiltä tai minulta teille, vaan kaksisuuntaista keskustelua suuntaan ja toiseen. Ajattelua helpottaa, jos alat suhtautua yksittäiseen twiittiin aina ikään kuin lauseeseen, jolla joko aloitat keskustelun, liityt mukaan keskusteluun tai päätät keskustelun (omalta osaltasi). Sinun on oltava vähintäänkin valmis vastaamaan jokaiseen varta vasta sinulle osoitettuun twiittiin (@-merkintä) - etenkin jos se on vastaus oman twiittiisi. Myös twiitin kirjoitustyyli on hyvä olla puheenomaista.

Jos olet itse aktiivinen keskustelunavaaja, mieti myös etukäteen, millä #-merkinnällä viestisi niputat. Näin keskustelun seuraaminen helpottuu. Tätä mallia käyttää esimerkiksi @TuomasEnbuske, joka aloittaa ja käy kaikki omat keskustelunsa kanavalla #enbuske.

Mieti aina, mitä sanot ja miten. Twitterissä kaikki on julkista, minkä vuoksi käymistäsi keskusteluista voidaan luoda vaikkapa Storify-koosteita. Alla kaksi esimerkkitapausta.

4. Avoimet live-haastattelut

Keskustelua Twitterissä voidaan johtaa pidemmälle. Toimittaja voi ajatella keskustelujaan avoimiksi haastatteluiksi. Presidentinvaalien alla Paavo Lipponen oli kaiken kansan avoimesti haastateltavissa  - Lipponen vastaili ja kansa kysyi. Tästä avoimesta haastattelusta tai sen osista voidaan synnyttää myöhemmin esimerkiksi lehtijuttuja. Avoimia haastatteluja varten kannattaa päättää (jälleen kerran) joku #-merkintä, jotta käyty keskustelu löytyy helposti ja on muidenkin kätevästi seurattavissa.

Twitter toimii myös haastateltavien tavoittamisessa. YleX tavoitti Kirkaa sämplänneen jenkkiartistin nimenomaan Twitterin kautta - ja sai tältä saman tien kommentit, joita lainattiin muissa suomalaisissa medioissa. Kyseinen juttu alla.

5. Oman yleisön palveleminen

Viides ja täten viimeinen kohta on Twitteriä syvimmillään, ja samalla kaikkein vaikeimmillaan: miten kykenet palvelemaan omia seuraajiasi niin, että täytät ne odotukset, joita heillä on ollut, kun he ovat sinua alkaneet seurata. Miten osaat olla kiinnostava?

Tätä varten kunkin on syytä miettiä ja kysyä itseltä, kuka ja miksi olet Twitterissä? Minkä tiedon paras lähde olet? Minkä tiedon paras välittäjä olet? Oletko jotakin mieltä? Miten mielipiteesi esität? Ja lopuksi: kuinka hyvin paketoit tekemistäsi uusiksi journalistiksi lopputuotteiksi - ja vieläpä niin, että yleisön antamat syötteet ja apu sekä oma journalistinen osaaminen yhdistyvät.

Puhun siis kuratoinnista, josta olen kirjoittanut aiemminkin (ks. linkki alla). Alla myös digitaalisen median ilmiöistä kirjoittavan Mathew Ingramin mainio teksti, jossa kysellään, olisiko jo korkea aikaa myöntää, että toimittajatkin ovat ihmisiä.

Ja tässä lisää muita aihetta sivuavia tekstejäni.